Finn nyelv kezdőknek 39. lecke

Heikki ja Betty menevät illalla ulos - Heikki és Betty este elmennek szórakozni

- Kuule Betty, mennäänkö ulos tänä iltana?	- Figyelj Betty, elmegyünk ma este valahová?
- Minä lähtisin kyllä hirveän mielelläni, mutta tänään minulla on niin pajlon töitä ...	- Elmennék, persze, nagyon szivesen, de ma nagyon sok dolgom van ...
- Betty, sinä tulet ihan hulluksi, kun aina vain luet ja luet. Nythän on viikonloppu.	- Betty, teljesen megbolondulsz, ha mindig csak tanulsz és tanulsz.
- No, mennään sitten. Mutta mihin?	- Na, menjünk akkor. De hová?
- Katsotaan millaisia ilmoituksia on tämän päivän lehdessä.	- Nézzük csak, milyen hirdetések vannak a mai újságban.
Tutkivat yhdessä sanomalehteä.	- Együtt átolvassák az újságot.
- Lähtisitkö sinä mieluummin teatteriin vai elokuviin?	- Hová mennél szivesebben, színházba, vagy moziba?
- Riippuu ohjelmasta. Mistä sinä itse olet kiinnostunut?	- Az a műsortól függ. Téged mi érdekel?
- Minä olen kiinnostunut kaikesta. Teatterit ... Kansallisteatterissa menee Kesäyön unelma.	- Engem minden érdekel. Színház ... A Nemzeti Színházban A SZentivánéji álom megy.
- Minä en välittäisi nähdä Shakespearea suomeksi. Minä haluaisin nähdä suomalaisen näytelmän, vaikka en ymmärtäisikään siitä kaikkea.	- Nincs kedvem Shakespeare-t nézni finnül. Szeretnék megnézni egy finn színdarabot, még ha nem is értenék mindent.
- Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä on Kiven Seitsemän veljestä. Mutta se on ensi-ilta ja loppuunmyyty!	- A Városi Színház nagyszínpadán Kivi " A hét testvér" című darabja megy. De most van a premiere, és minden jegy elkelt.
- Onpa meilla huono onni!	- Hát, nincs szerencsénk!
- Se on minun syyni. Miksi minä en ajatellut tätä asiaa aikaisemmin!	- Ez az én hibám. Miért nem gondoltam erre (a dologra) korábban!
- No, ei se mitään tee. Tehdään jotain muuta. Minä olen kuullut, että ooppera on Suomessa hyvin suosittua. Olisi kiva nähdä jokin suomalainen oopera, esimerkiksi Aulis Sallisen Punainen viiva. Minä en ole ollut oopperassa pitkään aikaan.	- Na, nincs mit tenni. Csináljunk valami mást. Hallottam, hogy az opera Finnországban nagyon kedvelt. Jó lenne látni valamilyen finn operát, például Aulis Sallinen "Vörös vonal" című darabját. Már nagyon régóta nem voltam operában.
- Mina ihailen kovasti Jorma Hynnistä, joka laulaa Punaisessa viivassa. Hänellä on erittäin kaunis ääni. Hetkinen ... ei mene tällä viikolla!	- Rettenetesen szeretem Jorma Hynninent, aki a Vörös vonal-ban énekel. Különlegesen szép hangja van. Pillanat ... nincs ezen a héten.
- Mitäs tämä on? Kansanlauluja ja -tansseja eri maista Finlandia-talossa. Mitä sinä ajattelet siitä?	- Ez meg mi? Népdalok és táncok különböző országokból a Finlandia-házban. Mit gondolsz erről?
- Jos sinä olet kiinnostunut kansanlauluista, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan. Mennäänkö konsertin jälkeen diskoon tanssimaan?	- Ha érdekelnek téged a népdalok, akkor nincs ellene kifogásom. Elmenjünk a koncert után egy diszkóba táncolni?
- Ei kiitos diskoon, minä pelkään kova ääniä.	- Kösz, de diszkóba ne, nem bírom a nagy zajt.
- No, sitten johonkin ravintolaan. Kumpaan haluaisit mieluummin, Majesteettiin vai Kultalintuun?	- Hát akkor valamelyik étterembe. Melyiket szeretnéd szivesebben, a Majesteetit vagy a Kultalintut?
- Minulle sopii kumpi vain.	- Nekem bármelyik megfelel.
- Ainakin Kultalinnussa on aina hauska ohjelma ja tanssia. Ja paljon ihmisiä, varsinkin lauantaisin. Minun pitää tilata pöytä heti.	- Mindenesetre a Kultalintuban mindig nagyon jó műsor és tánc van. És sok ember, főleg szombatonként. Azonnal foglalnom kell egy asztalt.

matkustan mielelläni = minusta on hauska matkustaa - szivesen utazom (= szerintem utazni jó)
hän matkustaa mielellään - szivesen utazik
matkustatteko te mielellänne? - szivesen utaztok?
en, minä olen mieluummin kotona - nem, szivesebben vagyok otthon

sunnuntaisin (= aina sunnuntaina) - vasárnaponként
keskiviikkoisin - szerdánként
arkisin (arkipäivisin), pyhäisin - hétköznaponként, hétvégenként
aamuisin, iltaisin, öisin - reggelente (reggelenként), esténként, éjjelente (éjjelenként)
keväisin, kesäisin - tavaszonként, nyaranta

missä? (hol?)	kotona	ulkona	kaukana
mistä? (honnan?)	kotoa	ulkoa	kaukaa
mihin? (hova?)	kotiin	ulos	kauas

Nyelvtan:

1. a teljes (konkrét) tárgy

Az úgynevezett "teljes" (konkrét) tárgy különböző előfordulásairól már a korábbi leckékben is volt szó (25, 26, 29), néhány további informáciőra a témából pedig később kerül majd sor. Most legyen itt egy áttekintés az eddigiekről, hogy némileg rendszerezve is láthassuk az eddig külön tárgyalt részleteket.

A) Tagadó mondatban

• Tagadó mondatban a teljes tárgy mindig partitívuszban van.

B) Állító mondatban

• Ha a teljes tárgy határozatlan tárgyat, vagy mennyiséget fejez ki, akkor mindig partitívuszban van:
            Ostan lihaa ja omenia. = Veszek (egy kevés) húst és (néhány) almát.
• Ha a teljes tárgy meghatározott számú dolgot fejez ki, akkor alanyesetben van:
            Söimme omenat. = Megettük az almákat. (mindet, ami az asztalon volt)
• Ha a teljes tárgy meghatározott dolgot, vagy bizonyos mennyiséget jelent, akkor genitívuszban (birtokos eset) van:
            Syön omenan. = Megeszem az almát. Meg fogom enni az almát (nem hagyok belőle semmit).
            Paistamme lihan. = Megsütjük a húst (addig sütjük azt a húst, amíg teljesen meg nem sül).

Kivételek:

a) alany eset egyes számot kell használni genitívusz (birtokos eset) helyett:

- felszólító mondatokban:
          Syö omena! = Egyél almát!

- "täytyy" (= kell) típusú mondatokban:
          Sinun täytyy syödä omena. = Almát kell enned.

- "tehdään" (= csináljuk) típusú mondatokban:
          Syödään omena! = Együnk almát!
          Me syödään omena. (Omena syödään.) = Almát eszünk. (beszélt nyelvben)

- személytelen kifejezésekben az "on aika tehdä" és on hauska tehdä" típusú mondatoknál:
          On aika syödä omena. = Itt az idő almát enni.
          On hauska syödä omena. = Jó dolog almát enni.

b) tárgyesetet (accusativus) használunk (aminek a jele -t) a személyes névmásoknál:
          Tuon lapsen tänne. Tuon hänet tänne. = Ide hozom a gyereket. Ide hozom őt.
          Tuokaa lapsi tänne! Tuokaa hänet! = Hozd ide a gyereket! Hozd ide őt!

c) a számoknál (kivéve az egy) sosem jelenik meg a genitívuszi rag, ha teljes a tárgy:
          Syön yhden. = Eszek egyet.
          Syön kaksi. = Eszek kettőt.
          Syö yksi! = Egyél egyet!
          Syö kaksi! = Egyél kettőt!

•  Ha a  mondatban az ige folyamatban lévő, befejezetlen vagy eredménytelen cselekvést fejez ki, akkor az ahhoz tartozó tárgy partitívuszban van:
            Syön omenaa. = Almát eszek.
            Luetko sinä tätä romaania illalla? = Ezt a regényt olvasod esténként?

              DE: Syön omenan. = Megeszem az almát. (meg fogom enni az almát, az egészet)
                     Luetko tämän romaanin? = Elolvasod ezt a regényt? (úgy, hogy be is fejezed egyúttal?)

Jegyezd meg, hogy néhány ige folyamatos vagy eredménytelen cselekvést fejez ki, ennek következtében többnyire partitívuszt vonz (kötelező vonzat). Ide tartozik például a legtöbb érzelmet kifejező ige (rakastaa = szeret, vihata = gyűlöl, ihailla = imád, pelätä = fél), az -ella végű ige (ajatella = gondol, onnitella = gratulál, opiskella = tanul, totella = engedelmeskedik) és más ragozási formájú ige is (auttaa = segít, etsiä = keres, harrastaa = érdeklődik vmi iránt, häiritä = zavar, odottaa = vár)

Fontos megjegyezni: bármilyen okból partitívuszt kell használni, az felülírja az összes többi szabályt.

2. a transzlatívusz képzése és használata

Mikko tuli sairaaksi.	Mikko megbetegedett.
Onko hän tullut paremmaksi?	Jobban lett?
Virtaset maalasivat talonsa punaiseksi.	Virtanenék pirosra festették a házukat.
Syksyllä lehdet muuttuvat keltaisiki.	Ősszel a levelek elsárgulnak.
Kaija lukee lääkäriksi.	Kaija orvosnak tanul.

A transzlatívusz eset állapotban, helyzetben, körülményben, képességben bekövetkezett változást fejez ki. Esetenként a "tulla" igével használjuk, ilenkor az ezt követő ige mutatja, hogy miben történt a változás.

Idő kifejezésekben a transzlatívusz azt fejezi ki, hogy egy pontja vagy egy periódusa az időnek már előre megtervezett.

Tämä läksy on huomiseksi (ensi maanantaiksi).	Ez lesz a lecke holnapra (jövő hétfőre).
Perhe lähti maalle viikonlopuksi.	A család vidékre utazott hétvégére.

A transzlatívuszt tartalmazó kifejezéseket a köznyevben is széleskörűen használják (úgynevezett idiómákban):

Onneksi ei alkanut sataa.	Szerencsére nem kezdett el esni.
Mitä ostaisimme lahjaksi isälle?	Mit vegyünk apának ajándékba?
Mitä sisu on unkariksi?	Mit jelent a "sisu" szó magyarul?

Szerkezete:

Egyes szám	sairas	(sairaa-n)	sairaaksi
Többes szám		(sairai-ta)	sairaiksi
Egyes szám	parempi	(paremma-n)	paremmaksi
Többes szám		(parempi-a)	paremmiksi

Jegyezd meg:

tämä päivä	täksi päiväksi
se päivä	siksi päiväksi
mikä päivä?	miksi päiväksi?

Olvasmány:

Kun James oli asunut vuoden Mattilan perheessä, hän oli tutustunut aika hyvin suomalaiseen elämänmuotoon, arkeen yhtä hyvin kuin juhlaankin.

Syksy ja syystalvi olivat merkinneet kaikille ahkeran työn aikaa. Juhlia oli ollut vähän. Mutta jos Jamesilla oli ollut aikaa, hän oli mielellään seurannut Mattiloita vierailulle (= kylään) tai ollut mukana, kun heille tuli vieraita. Sillä tavalla hän oli oppinut nopeasti maan tapoja. Pian hän tiesi, että vieras toi tavallisesti perheelle kukkia tai suklaata, että kukkia piti olla pariton luku ja ne piti antaa emännälle ilman paperia. Hän tiesi, että suomalaiset kutsuivat vieraitaan, paitsi kahville tai "iltapalalle" (pienelle illalliselle), myös saunaan. Ja kohteliaana miehenä hän aina muisti vierailun jälkeen soittaa ja kiittää viimeisestä.

Joulukuussa James kirjoitti kotiinsa: "Joulukuun kuudes oli Suomen itsenäisyyspäivä. Oli kirkas ilma, pari astetta pakkasta. Illalla ajoimme autolla katselemassa itsenäisyyspäiväkynttilöitä, joita kaikilla ihmisillä oli ikkunoissaan. Menimme myös katsomaan opiskelijoiden paraatia Senaatintorille. Se oli hyvin mielenkiintoista."

Joulukuun alusta lähtien James alkoi myös saada kutsuja pikkujoulujuhliin, joissa ilo usein nousi kattoon saakka. James kirjoitti: "Olen nyt ollut kuudessa pikkujoulussa. Olen myös tehnyt jopuluvalmistelujayhdessä Mattila perheen kanssa. Minusta tuntuu, että täällä vietetään joulua aika paljon samalla tavalla kuin kotona.. Jouluruoat ovat kuitenkin erilaiset: täällä syödään kinkkua ja riisipuuroa. Lapset eivät saa lahjojaan sukista, vaan joulupukki, joka saapuu Lapista, antaa itse lahjat lapsille aattoiltana. Tänä vuonna Helsingissä tulee kai musta joulu. Täällä etelärannikolla vain kaksi joulua kolmesta on valkoisia, muissa osissa maata on kyllä lunta."

Ennen pääsiäistä, kevättalven tärkeintä juhlaa, James kirjoitti vanhemmilleen: "Iloista pääsiäistä! Täällä on nykyisin jo hyvin valoisaa. Alkaa tuntua siltä, että kevät ei enää ole kaukana. Täällä syödään pääsiäisenä värikkäitä keitettyjä munia ja jälkiruoaksi mämmiä. Olen nähnyt sitä kaupassa ja se näyttää kummalliselta.

Seuravan kerran James kirjoitti juhlimisesta vapun jälkeen. "Vappu on täällä hyvin tärkeä juhla. Vapun aatto on suomalaisten karnevaali. Silloin pidetään hauskaa ja usein juodaan enemmän kuin pää kestää. Luulenkin, että poliisille vappu on kaikkea muuta kuin väpaapäivä. Itse vapunpäivällä on täällä, kuten monissa muissakin maissa, poliittinen merkitys. Työläiset marssivat suurissa paraateissa omiin juhliinsa, ja muitakin poliittisia juhlia pidetään paljon. Mutta Suomessa vappu on myös opiskelijoiden juhla. Kaikki, myös entiset opiskelijat, panevat päähänsä valkoisen ylioppilaslakin, ja vanhat ja nuoret kävelevät  keskikaupungilla,ostavat ilmapalloja, juovat simaa (makea alkoholiton sitruunajuoma) ja syövät tippaleipiä. Aurinko paistaa ja kaikki näyttävät iloisilta pitkän talven jälkeen."

Toukokuun toisena sunnuntaina James vietti Mattilan perheen kanssa äitienpäivää. Mutta kesäkuussa hän tutustui juhlaan, joka oli hänellä aivan uusi. "Jonakin lauantaina kesäkuun lopussa täällä vietetään  juhannusta. Juhannus on vanha keskikesän ja valon juhla. Meren ja järvien rannoilla poltetaan kokkoja. Se on hyvin kaunista, ja kesäyön on niin valoisa, että nukkuminen tuottaa minulle suuria vaikeuksia."

Paitsi vuoden suuria juhlia James tuli tuntemaan myös kaikki perhejuhlat. Hän oli juhlimassa, kun isoisä täytti 60 vuotta. Hän oli mukana suurissa sukulaishäissä maalla, Mattilan lasten syntymäpäivilla ja tietysti myös heidän nimipäivillään. James kirjoitti kotiinsa 23. heinäkuuta: "Tänään täällä juhlitaan minun nimipäivääni, suomeksi Jaakon päivää. Aamulla kaikki lauloivat minulle ja sain elämäni ensimmäisen nimipäivälahjan, suomalaisen puukon. Nimipäiväkahvilla söimme ihanaa mansikkakakkua. Tiedättekö mitä: minä pidän nimipäivistä!"

Szavak:

aikaisemmin	korábban
ensi-ilta (-a, -illan, -iltoja)	bemutató, premier
hullu (-a, -n, -ja)	bolond, őrült
ihailla (ihailen, ihaili, ihaillut)           (jotakin henkilöä tai asiaa)	csodál, rajong
ilmoitus (-ta, ilmoituksen, ilmoituksia)	hirdetés; kijelentés
kiinnostunut (olla kiinnostunut jostakin)	érdeklődő, érdekelt
kulta (-a, kullan, kultia)	arany
laulu (-a, -n, -ja)	dal, ének
loppuunmyyty (-ä, -mydyn, -myytyjä)	kiárusítás
mielelläni (mielelläsi, mielellään,     mielellämme, mielellätte, mielellään)	szívesen, örömest
tehdä mielellään	szivesen csinálja
luen mielelläni	szivesen olvasok
mieluummin	szivesebben
näytelmä (-ä, -n, näytelmiä)	színdarab
näyttämö (-ä, -n, -itä)	színpad
pelätä (pelkään, pelkäsi, pelännyt)      jotakin henkilöä tai asiaa	fél valakitől vagy valamitől
riippua (riipun, riippui, riippunut)      jostakin	függ valamitől
suosittu (-a, suositun, suosittuja)	kedvelt, népszerű
syy (-tä, -n, syitä)	ok
tilata (tilaan, tilasi, tilannut)	rendel
tutkia (tutkin, tutki, tutkinut)	vizsgál, kutat
unelma (-a, -n, unelmia)	álom
viiva (-a, -n, viivoja)	vonal
ääni (ääntä, äänen, ääniä)	hang
arki (arkea, arjen, arkia)	hétköznap
pyhä (-ä, -n, pyhiä)	szent
pyhäpäivä	ünnepnap, vasárnap