Finn nyelv kezdőknek 38. lecke

Mikko Laakso on sairaana - Mikko Laakso beteg

Mikko tulee koulusta kotiin.	Mikko hazaérkezik az iskolából.
- Hei, äiti.	- Szia, anya.
- Hei Mikko. Oletko sinä saanut nuhan? Sinä näytät sairaalta. Miten sinä voit?	- Szia Mikko. Megfáztál? Betegnek tűnsz. Hogy vagy?
- Ihan hyvin. Minä olen vain väsynyt, siinä kaikki.	- Nagyon jól. Csak fáradt vagyok, ez minden.
- Ainakin sinussa on kova nuha. Voi, älä käytä enää tuota nenäliinaa, sehän on ihan likainen. Tässä on paketti paperinenaliinoja. Minun pitää antaa sinulle heti lääkettä.	- Mindenesetre nagyon megfáztál. Jaj, ne használd már azt a zsebkendőt, az már olyan koszos. Itt van egy csomag papírzsebkendő. Azonnal adnom kell neked orvosságot.
- Mutta yskänlääke maistuu niin pahalta. Sitä paitsi se on lopussa.	- De a köhögécsillapító olyan rossz ízű. Egyébként is, elfogyott.
- Onneksi minä ostin juuri apteekista uuden pullon. Sinun pitäisi ottaa myös pari C-vitamiinitablettia. Haenko kuumemittarin?	- Szerencsére épp most vettem a gyógyszertárból egy új üveggel. C-vitamint is be kellene venned. Hozzak lázmérőt?
- En minä usko, että minussa on kuumetta.	- Nem hiszem, hogy lázas vagyok.
- Mene kuitenkin heti sänkyyn, ole kiltti. On hyvä olla varovainen, nyt on kaikilla ihmisillä flunssaa.	- Azért mégiscsak bújj ágyba, légyszives. Jobb óvatosnak lenni, most mindenkinek influenzája van.
Seuraavana aamuna rouva Laakson täytyy soittaa terveyskeskuksen lääkärille.	Másnap reggel Laakso asszonynak telefonálnia kellett az orvosi rendelőbe, az orvosnak.
- Onko tohtori Kuusi? Täällä on rouva Laakso. Meidän Mikko-poika on sairaana.	- Kuusi doktor? Itt Laakso asszony. Mikko fiunk megbetegedett.
- On, hänellä on korkea kuume, melkein 40 astetta.	- Igen, magas láza van, közel 40 fokos.
- Eilenkö? Ei muuta kuin paha nuha. Nyt hänellä on kova päänsärky ja kurkku on kipeä.	- Tegnap? Nem más, mint erős megfázás. Most erős fejfájása van, és fáj a torka.
- Tyypillinen influenssa? Lepoa, aspiriinia ja paljon juotavaa ... Entä tuo korkea kuume?	- Tipikus influenza? Pihenés, aszpirin és sokat inni ... És az a magas láz?
- Pitäisi laskea parissa päivässä.	- Csökkennie kellene néhány nap altt.
- Kyllä, minä soitan, jos se ei ala laskea. Kiitos neuvoista, tohtori, minä olen jo paljon rauhallisempi. Kuulemiin!	- Igen, telefonálok, ha nem csökken. Köszönöm a tanácsot, doktor, most már sokkal nyugodtabb vagyok. Viszont hallásra!

Mitä (sinulle) kuuluu? - Hogy vagy? (általános udvariasságnál)
Kiitos hyvää, entä(s) sinulle? - Köszönöm jól, és te?
Mitä kotiin kuuluu? - Mi újság otthon?
Mitä Rovaniemelle kuuluu? - Mi újság Rovaniemiben?

Kuinka voit? - Hogy vagy (egészségi állapotra kérdez)
Miten(kä) jaksat? - Hogy érzed magad?
Kiitos hyvin. - Köszönöm, jól.

Mikä sinulla on? - Mi van veled? (mi bajod van?)
Pääni on kipeä. - Fáj a fejem.
Kurkkuni on kipeä. - Fáj a torkom.
Vatsani on kipeä. - Fáj a hasam.
Jalkani on kipeä. - Fáj a lábam.

pitää

Hän pitää kynää vasemmassa kädessä. - A tollat a bal kezében tartja. (balkezesen ír)
Me pidämme ruokatavaraa jääkaapissa. - Az élelmiszert a hűtőben tartjuk.
He pitävät kokouksen. - Értekezletet tartanak.
Hän pitää puheen. - Beszédet tart.
He pitävät hauskaa. - Jól érzik magukat.
Minna pitää Annasta. - Minna szereti Annát.
Minun pitää mennä nukkumaan. - El kell mennem aludni. (aludnom kell)

Nyelvtan:

1. täytyy, pitää, tarvitsee, on pakko - a szükségesség kifejezése

Täytyykö sinun lähteä jo?	Máris indulnod kell?
Ei minun tarvitse lähteä vielä.	Még nem kell indulnom.
Ihmisten pitää syödä paljon hedelmiä.	Sok gyümölcsöt kellene enni (az embereknek).
He eivät saa syödä niin paljon sokeria.	Nem szabadna olyan sok cukrot enniük.
Pekan täytyi mennä työhön, vaikka hän oli sairaana.	Pekkának dolgozni kellett mennie, bár beteg volt.
Sinun pitäisi polttaa vähemmän.	Kevesebbet kellene cigizned.
Kaikkien pitää tehdä velvollisuutensa.	Mindenkinek teljesítenie kell a kötelességét.
Meidän piti tavata neljältä.	Négykor kellett találkoznunk.
Onko meidän pakko hyväksyä nämä ehdot?	Muszáj elfogadnunk ezeket a feltételeket?

A kötelességet, szükségességet kifejező mondatoknál a következőkre kell figyelni (täytyä, pitää, tarvita, én pakko):
- az a személy, akire a kötelezettség vonatkozik, birtokos esetben van
- a kötelességet kifejező ige egyes szám 3. személyben van
- a mondatban kiegészítésként szereplő más igék főnévi igenévi alakban szerepelnek.

Személytelen szerkezeteknél nincs birtokos eset (mivel nincs kit birtokos esetbe tenni):
          Nyt täytyy lähteä. - Most kell indulni.
          Auto pitää pestä. - Le kell mosni az autót.

Jegyezd meg a következő szükségességet kifejező szerkezeteket is (itt is csak általánosan megnevezett személy van, nem konkrét):
          Opettajalla täytyy olla kärsivällisyyttä. - Egy tanárnak türelmesnek kell lennie. (nem csak konkrétan pl. a matek tanárnak, hanem úgy általában minden tanárnak)
          Vanhemmilla pitäisi olla aikaa lapsilleen. - A szülőknek több idejük kellene lennie a gyerekükre. (minden szülőnek)

Ha a szükségességet kifejező mondatban olyan tárgy van, ami konkrét dologra vonatkozik, akkor az alanyesetben van (nem birtokosban).

Hän tekee työn.	Elvégzi a munkát. (konkrét munkát, aminek pl. határideje van)	Hän tekee työtä.	Munkát végez (=dolgozik). (úgy általában, reggeltől estig, hétfőtől péntekig, stb.)
Hänen pitää tehdä työ.	Meg kell csinálnia a munkát. (pl. össze kell állítania az asztalt, mert holnap ki kell szállítania)	Hänen pitää tehdä työtä.	Dolgoznia kell. (különben nem tudja eltartania a családját)

Jegyezd meg:
          En tarvitse rahaa. - Nincs szükségem pénzre.

Tagadásnál a tarvita (= szükség van valamire) igét használjuk, ami úgy ragozódik, mint a normális igék (en tarvitse, et tarvitse, ei tarvitse, emme tarvitse, ette tarvitse, eivät tarvitse).

2. Essiivi - állapothatározó eset

Mikko on sairaana (= sairas).	Mikko beteg.
Tulimme kotiin väsyneinä.	Fáradtan érkeztünk haza.
Juotko kahvisi mustana?	Feketén iszod a kávéd? (= cukor és tej nélkül)

Az állapothatározó eset kifejezhet helyzetben, körülményben, képességben történt átmeneti változást.

Állapothatározó esetbe tett főnevet használhatjuk "valamiként" kifejezéseként is:
          Liisa on oppaana Oulussa. - Liisa idegenvezetőként (dolgozik) Ouluban.
          Lapsena olin kovin ujo. - Gyerekként nagyon félénk voltam.  

Esszívuszt használunk egyes időt kifejező szerkezetekben is:
          maanantaina - hétfőn
          toisena elokuuta - augusztus másodikán
          jouluna - karácsonykor

Képzése:

Egyes szám:	sairas	(sairaan)	sairaana
Többes szám:		(sairaita)	sairaina

Ha a szóban fokváltakozás van, akkor az esszívuszban mindig erős fokot használunk:

Egyes szám:	parempi	(paremman)	parempana
Többes szám:		(parempia)	parempina

Jegyezd meg!

tämä joulu	ez a karácsony	tänä jouluna	ezen a karácsonyon
se joulu	az a karácsony	sinä jouluna	azon a karácsonyon
mikä joulu?	melyik karácsony?	minä jouluna?	melyik karácsonyon?

3. a hétköznapi, avagy a beszélt finn nyelv

Az irodalmi finn nyelv, ami ezekben a leckékben is szerepel, általában az írott nyelv (pl. újságírás), az oktatás és a hivatalos szituációk során használatos. Azonban a hétköznapi szituációkban használt finn nyelv bizony eléggé eltér ettől az úgynevezett sztenderd nyelvtől. Helyi dialektusok, nyelvjárások vannak, amiket széles körben használnak. A legerősebb hatások a helsinki és környékén használt nyelvjárást érintik. A legtöbb külföldi érintkezésbe kerül ezzel a nyelvjárással, úgyhogy érdemes megismerkedni vele. A korábbi leckékben is néhol szó volt egy-egy jellemző elemről, most viszont pontokba szedve megismerhetőek ezek a jellegzetességek:

a) az utolsó magánhangzó (jellemzően az -i) kiesik: yks (= yksi), anteeks (= anteeksi), jos Pekka lähtis (= lähtisi), mul on (= minulla on), mut (=mutta)

b) az -i- magánhangzó általában kiesik a hangsúlytalan kettőshangzóból: punanen (= punainen), sellanen (= sellainen), semmonen (= semmoinen), kirjottaa (= kirjoittaa), sano (= sanoi), ottas (= ottaisi)

c) olyan hangsúlytalan magánhangzó kombinációknál, amikben -a (-ä) szerepel, hosszú magánhangzó lesz: hirveen nopee (= hirveän nopea), en haluu maitoo (en halua maitoa), paljon poikii (=poikia)

d) a melléknévi igeneveknél az utolsó -t kiesik: posti on tullu (= tullut), bussi ei lähteny (= lähtenyt)

e) a tekemään alakú szavaknál a -ma (-mä) kiesik: mennä nukkuun (= nukkumaan), lähtee hiihtään (= lähteä hiihtämään)

f) a birtokos személyragok általában kiesnek: mun kirja (= minun kirjani), sun koti (= sinun kotisi), teidän nimi (= niminne)

g) az egyes dialektusok bővelkednek rövidítésekkel: onks tää (= onkos tämä), eiks nii (= eikös niin), kato (= katso), oon (= olen), tuut (= tulet), mee (= menee), tiiän (= tiedän), mä (= minä), musta (= minusta), sulle (= sinulle), ton (= tuon), noi (= nuo), meiän (= meidän), kaheksan (= kahdeksan)

h) a se és ne mutatószó (az, azok) gyakran helyettesíti a hän és he személyes névmást (ő, ők): se sano (= sanoa), anna niille (= heille), sen kanssa (= hänen kanssaan)

i) az igét olyankor is egyes szám harmadik személyben használják, amikor többes számban kellene: tytöt nauraa (= nauravat), ne lähti (= he lähtivät), lapset on syöny (= ovat syöneet)

j) a "me tehdään" szerkezet nagyon gyakran helyettesíti a "me teemme"  szerkezetet:me lähdetään pois (elmegyünk), me ei jäädä tänne (nem maradunk itt)

A beszélt nyelvben az olla (lenni) ige a következőképpen ragozódik:
mä oon, sä oot, se on, me ollaan, te ootte, ne on

Olvasmány:

Tämän kansainvälisesti tunnetun sadun luin veljeni pienelle Pekka-pojalle, kun hän oli sairaana.

Kolme karhua

Olipa kerran kolme karhua, jotka asuivat pienessä talossa keskellä suurta metsää. He olivat hyvin suuri Isäkarhu, aika suuri Äitikarhu ja pikkuinen Poikakarhu.

Oli aamu, ja karhut istuivat syömässä aamiaistaan. Mutta heidän puuronsa oli aivan liian kuumaa. Silloin Isäkarhu sanoi: "On kaunis ilma. Mennään metsään pienelle kävelylle. Kun tulemme takaisin kotiin, puuro ei ole enää liian kuumaa." Ja kaikki kolme lähtivät kävelylle metsään.

Mutta metsässä oli toinenkin pieni talo. Siinä asui pieni tyttö, jonka nimi oli Kultakutri. Hänkin lähti metsään samaan aikaan kuin karhut. Kun käveli vähän matkaa, hän näki edessään kolmen karhun talon. Hän katsoi ovesta sisään ja huomasi, että talo oli ihan tyhjä. Mutta pöydällä oli kolme puurokuppia: yksi hyvin suuri, toinen aika suuri ja kolmas ihan pikkuinen.

Kultakutri istuutui hyvin suurelle tuolille ja maistoi puuroa hyvin suuresta kupista. - "Tämä on ihan liian kuumaa", hän sanoi. Sitten hän istuutui aika suurelle tuolille ja maistoi puuroa aika suuresta kupista. - "Tämä on ihan liian kylmää", hän sanoi. Sen jälkeen hän istuutui pikkuiselle tuolille ja maistoi puuroa pikkuisesta kupista. - "Tämä on ihan sopivaa" - Kultakutri sanoi. Hän maistoi vielä toisenkin kerran, ja puuro oli niin hyvää, että hän söi sen kaiken.

Sitten Kultakutri katsoi makuuhuoneeseen. Siellä hän näki kolme sänkyä: hyvin suuren, aika suuren ja kolmannen, joka oli ihan pikkuinen. - "Voi, miten väsynyt olen!" sanoi Kultakutri. "Olisipa hauska nukkua pikkuisen!" Hän yritti nukkua hyvin suuressa sängyssä, mutta se oli hänestä aivan liian kova, ja aika suuri sänky oli hänestä aivan liian pehmeä. Mutta pikkuinen sänky oli niin sopiva, että Kultakutri nukahti heti syvään uneen.

Mutta kohta karhut tulivat kotiin kävelyltä. He näkivät heti, että jokin oli hullusti, kun he katsoivat ruokakuppeihinsa. "Joku on maistanut puuroani!" sanoi Isäkarhu hyvin suurella äänellään. "Joku on maistanut puuroani!" sanoi Äitikarhu aika suurella äänellään. "Joku on maistanut puuroani!", sanoi Poikakarhu pikkuisella äänellään, "ja hän on syönyt sen kaikki!"

Sitten karhut menivät makuuhuoneeseen. "Joku on nukkunut sängyssäni!" sanoi Isäkarhu hyvin suurella äänellään. "Joku on nukkunut sängyssäni!" sanoi Äitikarhu aika suurella äänellään. "Joku on nukkunut sängyssäni", sanoi Poikakarhu pikkuisella äänellään. "Ja tuossa hän on!"

Silloin Kultakutri heräsi. Kun hän näki kolme karhua, hän pelästyi hirveästi, hyppäsi ylös sängystä ja juoksi ovesta ulos metsään ja suoraan takaisin äidin luo. "Äiti, äizi!" hän huusi. "Onpa hauska olla taas kotona! Minä lupaan sinulle, että en lähde enää koskaan yksin tuonne suureen metsään."

Sen pituinen se.

Szavak:

apteekki (-a, apteekin, apteekkeja)	gyógyszertár
kiltti (-ä, kiltin, kilttejä)	aranyos
kipeä (-ä, -n, kipeitä)	fáj
kuitenkin	mégis
kurkku (-a, kurkun, kurkkuja)	torok; uborka
kuume (-tta, -en, -ita)	láz, hőmérséklet
kuumemittari (-a, -n, -mittareita)           lämpömittari	lázmérő           hőmérő
laskea (lasken, laski, laskenut)	ereszkedik, csökken
lepo (-a, levon, lepoja)	pihenés
likainen (-sta, -sen, -sia)	piszkos, koszos
lääke (-ttä, lääkkeen, lääkkeitä)	orvosság
maistua joltakin (maistun, maistui, maistunut)	ízlik
nenäliina (-a, -n, liinoja)	zsebkendő
nuha (-a, -n, nuhia)	megfázás
näyttää (näytän, näytti, näyttänyt)	tűnik, látszik
onneksi	szerencsére
pitää (pidän, piti, pitänyt)           minun pitää	tart; kedvel           kell
päänsärky (-ä, -säryn, -särkyjä)	fejfájás
rauhallinen (-sta, -sen, -sia)	nyugodt
sitä paitsi	ezen kívül
tabletti (-a, tabletin, tabletteja)	tabletta
terveys (terveyttä, terveyden)	egészség
terveyskeskus	rendelő
uskoa (uskon, uskoi, uskonut)	hisz
valittaa (valitan, valitti, valittanut)	választ
varovainen (-sta, -sen, -sia)	óvatos
voida (voin, voi, voinut)	érez; tud
yskä (-ä, -n)	köhögés
jaksaa (jaksan, jaksoi, jaksanut)	bír; érez
pitää hauskaa	jól érzi magát
täyttää (täytän, täytti, täyttänyt)	tölt
vatsa (-a, -n, vatsoja)	has