Finn nyelv kezdőknek 27. lecke

Viime viikoloppu - Múlt hétvége

Jussi Talo tapaa Matti Suomelan	Jussi Talo találkozik Matti Suomelával.
Terve, Matti! Mitäs sinulle kuuluu?	Szervusz, Matti! Mi újság?
Kiitos, ei erikoista.	Köszönöm, semmi különös.
Miten viikonloppu meni? Olitteko te kaupungissa?	Hogyan telt a hétvége? Voltatok a városban?
Kirsti ja lapset olivat kotona, mutta minä kävin Turussa.	Kirsti és a gyerekek otthon voltak, De én elmentem Turkuba.
Oliko se työmatka?	Munkaügyben?
Oli, meillä oli tärkeä kokous. Näin paljon vanhoja tuttavia. Söimme yhdessä lounasta, ja meillä oli oikein hauskaa. Mitä sinä teit?	Igen, fontos értekezletünk volt. Sok régi ismerőst láttam. Együtt ebédeltünk, és nagyon kellemesen éreztük magunkat. Te mit csináltál?
Minullakin oli mukava viikonloppu. Me kävimme Tampereella. Me lähdimme Helsingistä toissapäivänä ja tulimme takaisin eilen illalla.	Nekem is kellemesen telt a hétvége. Tamperében voltunk. Tegnapelőtt indultunk Helsinkiből és tegnap este érkeztünk haza.
Oliko tiellä paljon liikennettä?	Nagy volt a forgalom az utakon?
Ei menomatkalla. Me ajoimme Tampereelle kahdessa ja puolessa tunnissa. Mutta tulomatka kesti kolme ja puoli tuntia.	Amikor mentünk, akkor nem. Két órán át utaztunk Tamperébe. De a visszaút három és fél óráig tartott.
Mitä te teitte Tampereella?	Mit csináltok Tamperében?
Meillä on siellä tuttavia. Kävimme heillä. Sitten me katselimme vähän kaupunkia. Lapset olivat ensi kertaa Tampereella. Ja siellä on paljon nähtävää.	Ismerőseink vannak ott. Náluk jártunk. Azután megnéztük egy kicsit a várost. A gyerekek először voltak Tamperében. És ott nagyon sok látnivaló van.
Minäkin pidän Tampereesta. Se on siisti ja kaunis, vaikka onkin tehdaskaupunki. Minä käyn siellä usein. Ostitteko te jotakin?	Én is szeretem Tamperét. Tiszta és szép, annak ellenére, hogy gyárváros. Gyakran járok ott. Vettetek valamit?
Ei mitään erikoista. Lapset ostivat pari pientä matkamuistoa.	Semmi különlegeset. A gyerekek vettek néhány kis útiemléket.

meille = meidän talossa, perheessä; meidän maassamme
Voit asua meillä, Timo. - Lakhatsz nálunk, Timo.
Tulkaa meille kylään! - Gyertek hozzánk vendégségbe!
Meillä (= Suomessa) ihmiset puhuvat paljon englantia. - Nálunk (Finnországban) az emberek sokat beszélnek angolul.

Ystävä,  tuttava
toveri: hyvä toveri, vanha toveri, koulutoveri, luokkatoveri, opiskelutoveri, työtoveri, huonetoveri, kirjeenvaihtotoveri

käydä

Kello käy (ei seisoo).
Moottori ei käy normaalisti.
Ahot matkustavat, he käyvät Turussa ja Tampereella.
Rouva Aho käy kaupassa. Mutta: Rouva Aho menee kauppaan.

Matkustatteko Helsinkiin? Voitte mennä sinne – linja autolla, junalla, lentokoneella, laivalla, polkupyörällä, jalan

Nyelvtan:

1. A finn igetípusok: a főnévi igenév és a jelen idejű alak

Az igék főnévi igenevek végződései:

a)	b)	c)	d)
-da (-dä)	magánhangzó + a (ä)	-la, -na, -ra (-lä, -nä, -rä)  -s + ta (tä)	magánhangzó + ta (tä)
voida	puhua	tulla	haluta
tuoda  jäädä	antaa  etsiä	mennä  surra  nousta	-ita (itä)  merkitä

Hogyan képződik a jelen idő a főnévi igenévből:

voida típusú igék: a főnévi igenévi végződés helyére a személyrag kerül:
          voi-da → voi-n, voi-t, voi stb.
          Nincs k p t váltakozás.

tulla típusú igék: a főnévi igenévi végződés helyére egy -e lép, majd azután a személyrag:
          tul-la → tule-n, tule-t, tule-e stb.
          k p t váltakozás: erős fok van az összes jelen idejű alaknál:
                    ajatel-la → ajattele-n, ajattele-t, ajattele-e

haluta típusú igék: a főnévi igenéni végződés helyére egy -a (-ä) lép, majd a személyrag:
          halu-ta → halua-n, halua-t, halua-a
          vasta-ta → vastaa-n, vastaa-t, vastaa (nincs több a, kettő épp elég!)
          k p t váltakozás: erős fok van az összes jelen idejű alaknál:
                    tava-ta → tapaa-n, tapaa-t, tapaa

merkitä típusú igék: a főnévi igenévi végződés helyére a -tse lép, majd a személyrag:
          merki-tä → merkitse-n, merkitse-t, merkitse-e
          Nincs k p t váltakozás.

2. Múlt idő (kijelentő mód)

a)

sanoa

Jelen idő	Múlt idő
(minä) sanon	(minä) sanoin
(sinä) sanot	(sinä) sanoit
hän sanoo	hän sanoi
(me) sanomme	(me) sanoimme
(te) sanotte	(te) sanoitte
he sanovat	he sanoivat

tehdä

Jelen idő	Múlt idő
(minä) teen	(minä) tein
(sinä) teet	(sinä) teit
hän tekee	hän teki
(me) teemme	(me) teimme
(te) teette	(te) teitte
(he) tekevät	he tekivät

Hasonlítsd össze a jelen és a múlt idejű alakokat mindkét példánál. Jegyezd meg a következő pontokat:
          - a múlt időt az ige jelen idejű alakjából képezzük egy -i beillesztésével az igető és a személyrag közé.
          - a végződések ugyanazok, mint a jelen idejű alakoknál, kivéve az egyes szám harmadik személynél, ahol nincs végződés.
          - a múlt idő jele (i) megváltoztathatja a szótőben lévő magánhangzót. A szavak múlt idejű alakja megtalálható a szótárban (másodikkét), így könnyen memorizálhatjuk onnan. Ezeket a tőbeli magánhangzóváltozásokat csoportosítva megtalálhatod a lecke végén.

          - k p t váltakozás esetén mindegyik személy esetén ugyanolyan fok van (erős vagy gyenge), ami a jelen időnél. (nézd pl. a tehdä igét).

Jegyezd meg, hogy olyan szónál, ahol a szótőben -lt-, -nt-, -rt- betűkapcsolat van, -s- lesz a múlt időben:
          kieltää
          Jelen idő: kiellän, kiellät, kieltää, kiellämme, kiellätte, kieltävät
          Múlt idő: kielsin, kielsit, kielsi, kielsimme, kielsitte, kielsivät

Ugyanez a helyzet a következő szavaknál is: löytää, pyytää, tietää
          Jelen idő: tiedän, tiedät, tietää, tiedämme, tiedätte, tietävät
          Múlt idő: tiesin, tiesit, tiesi, tiesimme, tiesitte, tiesivät

b)

haluta típusú igék múlt idejű alakjai -si- toldalékot kapnak.

k p t váltakozás ugyanaz, mint a jelen idejű alakoknál.

haluta

Jelen idő	Múlt idő
haluan	halusin
haluat	halusit
haluaa	halusi
haluamme	halusimme
haluatte	halusitte
haluavat	halusivat

tavata

Jelen idő	Múlt idő
tapaan	tapasin
tapaat	tapasit
tapaa	tapasi
tapaamme	tapasimme
tapaatte	tapasitte
tapaavat	tapasivat

3. Turussa - Tampereella (Turkuban, Tamperében)

A külső és belső helyhatározóragok használata nem egyezik a magyar gondokkodásmóddal, ezért külön beszélnünk kell róla.

Ingrid asuu Ruotsissa, Ivan Neuvostoliitossa (Venäjällä).	Ingrid Svédországban lakik, Iván Szovjetúnióban (Oroszországban).
Asun Turussa (Tampereella).	Turkuban (Tamperében) lakom.
Menkää Turkuun (Tampereelle)!	Menjetek Turkuba (Tamperébe)!
Olen tulossa Turusta (Tampereeltä).	Turkuból (Tamperéből) jövök.

Néhány helységnévnél külső helyhatározó ragot használunk, míg általában inkább a belső helyhatározó rag használatos.
A külföldi helységneveknél szinte mindig belső helyhatározó rag használatos. Kivételként meg lehet említeni pl. (Venäjä) Oroszországot.

A legtöbb finn helységnévnél is belső helyhatározó ragot használunk, de itt is vannak kivételek (Tampere), bár nem sok. Semmilyen támpont nincs arra, hogy mikor melyiket használják, sőt néha helyi döntésen alapul, hogy a külső vagy a belső helyhatározót preferálják.

Mindenesetre az talán támpontot adhat, hogy a földrajzi neveket tartalmazó helységneveknél külső helyhatározót használnak:

-mäki (mäen)	Riihimäki - Riihimäellä
-niemi (niemen)	Rovaniemi - Rovaniemellä
-järvi (järven)
-joki (joen)
-koski (kosken)	Valkeakoski - Valkeakoskella
Vantaa (egy folyó neve)	Vantaalla

A városrészek nevénél viszont (bár szerepelhet benne földrajzi név) belső helyhatározót használnak.

Olvasmány:

Viime lauantaina kävimme Hvitträskissä. Hvitträsk on suuren suomalaisen arkkitehdin Eliel Saarisen koti Kirkkonummella Helsingin lähellä.

Hvitträsk, jossa Eliel Saarisella oli toimisto ja asunto ja jossa ensin asui kaksi muutakin arkkitehtia, Saarisen ystäviä, on melkein kuin linna. Se on kauniilla paikalla mäellä, jolta vie tie alas järven rantaan. Siellä on paljon vihreitä puita ja erilaisia kukkia. Talo on kansallisromanttista tyyliä, tehty kivestä ja puusta. Saarinen toimi siellä tämän vuosisadan alussa parikymmentä vuotta, samaan aikaan kuin Sibelius sävelsi Ainolassa Helsingin pohjoispuolella. Hvitträskissä kävi paljon vieraita kotimaasta ja ulkomailta, ja Saarinen piirsi taloja ei vain Suomeen, vaan myös Amerikkaan ja Australiaan. Saarisen työ on esimerkiksi Helsingin asematalo.

Ajoimme Hvitträskiin autolla, ja ajomatka kesti moin 50 minuuttiaHelsingin keskustasta. Kävimme katsomassa eri huoneita. Saarinen itse piirsi kaikki tuolit ja muut huonekalut ja hänen vaimonsa kutoi tekstiilit. Hvitträskissä on samoja kukkiakin kuin Saarisen perheen aikana, ja vaikka talo nyt on museo, se on todella vieläkin kuin koti.

Saariset muuttivat tästä kauniista kodista Yhdysvaltoihin vuonna 1923. Amerikassa Saarinen opetti ja asui Cranbrookin akatemiassa Michiganin valtiossa. Hänen poikansa Eero Saarinen oli hänkin tunnettu arkkitehti.

Kävelimme myös järven rantaan. Kun nousimme takaisin mäelle, kävimme katsomassa Eliel Saarisen ja hänen vaimonsa hautaa Hvitträskin metsässä. Kaikesta kävelelmisestä ja katselelmisesta meille tuli kova jano, ja menimme kahville pieneen kahvioon, ennen kuin lähdimme ajamaan takaisin pääkaupunkiin.

Szavak:

ajaa (ajan ajoi)	vezet (autót)
erikoinen (-sta-sen-sia)	különleges
hauska: olla hauskaa	kellemes
jokin (jotakin jonkin joitakin)	valaki
kestää (kestän kesti)	bír, kibír
kokous (-ta kokouksen kokouksia)	gyűlés, értekezlet
käydä (käyn kävi)	jár
käydä jossakin	elmegy valahova, és visszajön
tyttö käy koulua	a lány iskolába jár
liikenne (-ttä liikenteen)	forgalom
matkamuisto (-a-n-ja)	útiemlék
miten? (= kuinka?)	hogyan?
nähtävä (-ä-n nähtäviä)	látnivaló
siisti (-ä-n siistejä)	tiszta
takaisin	vissza
tehdas (-ta tehtaan tehtaita)	gyár
toissapäivänä	tegnapelőtt
tuttava (-a-n tuttavia)	ismerős
tärkeä (-ä-n tärkeitä)	fontos
jalan	gyalog
joki (jokea joen jokia)	folyó
kaveri (-a-n kavereita)	haver
kone (-tta-en-ita)	gép
linja-auto (a-n-ja)	távolsági busz
mäki (mäkeä mäen mäkiä)	domb
normaali (-a-n normaaleja)	normális
polkupyörä (-ä-n-pyöriä)	bicikli
saari (saarta saaren saaria)	sziget

Igetípusok múlt idejű ragozása:

voida
juoda (juon, joi), saada (saan, sai), syödä (syön, söi), tuoda (tuon, toi), viedä (vien, vei), voida (voin, voi)

puhua
aikoa (aion, aikoi), asua (asun, asui), istua, katsoa, kertoa (kerron, kertoi), kutsua, kysyä, kääntyä (käännyn, kääntyi), liikua (liikun, liikkui), nukkua (nukun, nukkui), puhua (puhun, puhui), saapua (saavun, saapui), sanoa, seisoa, toivoa, täytyä (täytyy, täytyi)

lukea (luen, luki)
lähteä (lähden, lähti), munia (munin, muni), oppia (opin, oppi), tanssia (tanssin, tanssi), toimia (toimin, toimi)

lähettää (lähetän, lähetti)
näyttää (näytän, näytti), pitää (pidän, piti), viettää (viedän, vietti), välittää ( välitän, välitti)

kirjoittaa (kirjoitan, kirjoitti)
matkustaa (matkustan, matkusti), muistaa (muistan, muisti), opettaa (opetan, opetti), ostaa (ostan, osti), ottaa (otan, otti), soittaa (soitan, soitti)

antaa (annan, antoi)
auttaa (autan, auttoi), laulaa (laulan, lauloi), maksaa (maksan, maksoi), painaa (painan, painoi), paistaa (paistan, paistoi), vaihtaa (vaihdan, vaihtoi)

lentää (lennän, lensi)
löytää (löydän, löysi), tietää (tiedän, tiesi), tuntea (tunnen, tunsi), ymmärtää (ymmärrän, ymmärsi)

tulla (tulen, tuli)
ajatella (ajattelen, ajatteli), esitellä (esittelen, esitteli), katsella (katselen, katseli), kuulla (kuulen, kuuli), kuunella (kuuntelen, kuunteli), kävellä (kävelen, käveli), luulla (luulen, luuli), mennä (menen, meni), nousta (nousen, nousi), olla (olen, oli), opiskella (opiskelen, opiskeli), panna (panen, pani), tulla (tulen, tuli),

haluta (haluan, halusi)
levätä (lepään, lepäsi), pakata (pakkaan, pakkasi), tavata (tapaan, tapasi), vastata (vastaan, vastasi)

merkitä (merkitsen, merkitsi)
tarvita (tarvitsen, tarvitsi)

szabálytalan ragozású igék
nähdä (näen, näki)
tehdä (teen, teki)

Segédtábla a múlt idejű igék képzéséhez:

		Jelen idő		Múlt idő
szótő
-o, -ö	nincs változás	katson	katsoo	katsoin	katsoi
-u, -y		nukun	nukkuu	nukuin	nukkui
-e	e kiesik	luen	lukee	luin	luki
-ä	ä kiesik	lähetän	lähettää	lähetin	lähetti
-i	i kiesik	opin	oppii	opin	oppi
-a	1. a-ból o lesz két szótagú szavaknál, ha az első szótagban "a" (is) van  2. a kiesik, két szótagú szavaknál, ha az első szótagban nincs "a", valamint a többszótagú szavaknál	maksan  autan  soitan  matkustan	maksaa  auttaa  soittaa  matkustaa	maksoin  autoin  soitin  matkustin	maksoi  auttoi  soitti  matkusti
-VV		saan	saa	sain	sai
-ie		vien	vie	vein	vei
-uo		juon	juo	join	joi
-yö		syön	syö	söin	söi
-Vi		voin	voi	voin	voi

 V = vokaali, azaz magánhangzó

Jegyezd meg:
- käydä, käyn / käy, kävin / kävi
- az -i végű szavaknál a jelen és a múlt idejű alakok csak az egyes szám harmadik személynél különböznek:
          Jelen idő: opin, opit, oppii, opimme, opitte, oppivat
          Múlt idő: opin, opit, oppi, opimme, opitte, oppivat
- a magánhangzó+i végű igéknél a jelen és a múlt idejű alakok semmiben sem különböznek. Ilyenkor a szövegkörnyezetből tájékozódhatunk.
          voin, voit, voi, voimme, voitte, voivat